tiistai 22. joulukuuta 2015

Vuoden pimein päivä

Joulu on ihan justiinsa ja meillä on kaikki valmista. Koti on siisti, lahjat on paketissa ja piparit koristeltu. Rakastan puuhastella joulujuttuja ja fiilistellä etukäteen reseptejä ja miettiä kaikkia uusia herkkuja, joita voisi kokeilla. Olinkin jo mielessäni kuvitellut kuinka teen testiksi erilaisia silakoita, saaristolaisleipää, ruokalahjoja ja kaikkea muuta herkullista. 



Sitten tuli reality check. Tajusin että suunnitelmani olivat melkoisen kunnianhimoiset ajankäytöllisesti, vaikka minulla ei olisikaan pientä vauvaa huolehdittavana. Siispä armahdin itseni ja totesin että kaupasta saa kaikkea. Meidän saarella on ihana pieni luomupuoti, josta löytyi ruokalahjat valmiina (ja sieltä olisi voinut tilata laatikotkin, tämä muistiksi tulevia vuosia varten). K-kaupasta sai valmiita pipareita ja Pirkka saaristolaisleipää. Joulutunnelman toivat jouluvalot, hyasintti ja kiiltävät punaiset omenat. Huomenna näytän lattioille vähän vielä imuria ja koristellaan kuusi. Joulu saa tulla. 

Aattona mennään sukuloimaan ja valmiiseen ruokapöytään. Kotona sitten syödään herkkuleipiä, juustoja ja suklaita. Kyllä meidän kelpaa. 


P.s. Ihan niin boheemi en ole että joulusiivoukseksi riittäisi valojen sammutus. Joulua ei vietetä meillä tänä(kään) vuonna kaapeissa, mutta ilmeisesti sohvan alla vietetään. Sinne ylti imuri. 




P.p.s. Silakat valmistui tänään päiväuniajalla. 


Hyvää joulua!

perjantai 4. joulukuuta 2015

Vauvan villa-asu

Vuosi sitten näihin aikoihin kärsin raskauspahoinvoinnista. Ja näemmä ajatus joulusta ja etenkin jouluruuista saa edelleen aikaan kummallisia pahoinvointitakaumia. Yök, miten olikin kammottavaa.

Pahoinvoinnin ja lamaannuttavan väsymyksen pakottamana velloin sohvanpohjalla monta kuukautta tuijottaen Investigation Discoveryn murhasarjoja ja syöden kaurapuuroa ja appelsiineja. Kun vähän hellitti, hain lankakaupasta pehmeintä alpakkalankaa mitä löysin ja neuloin silloin vielä tulevalle lapselleni söpön villa-asun. Ohjeet ovat Dropsin. 



Asu on vielä käytössä lähes päivittäin ja muistuttaa niistä kivemmista raskausmuistoista. Kun silitteli mahaa ja jännitti että kuka sieltä oikein tulee. Tämä on niitä vauvan vaatteita, joita varmasti hilloan kaapissa mahdollisille lapsenlapsille. 


Myssy on tehty myös Dropsin ohjeella. Malli on niin kiva että tekisi mieli tehdä toinen vähän isommassa koossa. Vaikka epäilen että ryssin nuo loppukavennukset, eikä mallin olisi ollut tarkoitus olla ihan nöyrtyi tonttu. 


keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Marraskuu


Marraskuu sujahti ohi nopeasti. Kamera on täynnä kuvia nauravasta vauvasta, ja koti on edelleen maailman paras paikka.

Vauva keksi kuinka käännytään mahalleen ja kurkottelee kovasti varpaita kohti. Nauraa ja juttelee paljon. Ihan ei vielä keksi että mitä pikkumies yrittää kertoa. Jos joku osaa vauvaa, voisi tulkita esim lauseen: "Höö höö höhö mömmö mömmö ööm."

Kävin lapsen kanssa ensimmäisellä mummolareissulla. Reissu meni hyvin, vaikka pakkasinkin lapselle ihan liikaa kamaa mukaan ja omat tavarat ryttäsin kasaan pyykkinarulta. Pakkauksen tuloksena kassista löytyi mm. kaksi imetyspaitaa (ei riittäneet, onneksi mummolassa on pyykkikone), kuudet sukat (hieman liioittelua) ja kaksi mekkoa (onneksi oli, sillä mekkoon pystyi turvautumaan kun molemmat paidat oli pesussa). 

Kotona syötiin hyvin niin arkena kuin juhlapäivinä. Juhlittiin ensimmäistä isänpäivää ja mun synttäreitä. Huonoina vanhempina oltaisiin missattu myös lapsen ekat nimpparit jos isovanhemmat ei olisi muistuttaneet. Täytyy skarppaa ja hankkia kalenteri jossa näkyy nimipäivät ettei enää tyritä. 

Raskauskilot junnaa paikallaan ja marraskuussa niitä tippui yksi onneton. 

Keittiön tuolit sai uudet vaatteet ja ompelukone on surissut tiuhempaan kuin aikoihin. Paininjalan alta on valmistunut lähinnä joululahjoja, joten niiden esittely jääköön loppuvuoteen. Täytyy muuten ihmetellä miten ihminen onkaan aikaansaava päiväuniaikaan. Ainakin joskus. 

Maailman hienoimmasta avaruuskankaasta tein kuitenkin lapselleni housut. (Kuva tarkoituksella sumea)