torstai 3. maaliskuuta 2016

Renew mama!

Tällä postauksella osallistun kototeko-blogin Renew Mama haasteeseen hieman myöhässä. Mekko valmistui hankaluuksista huolimatta ajoissa, mutta sitten sairastuin sopivasti kun olisi pitänyt ottaa kuvia blogiin. Ja sitten se vaan unohtui, ja unohtui. On meinaan hieman haastavaa kuvata hämärässä tummaa mekkoa ja yrittää saada laskoksetkin näkyviin. No selitykset oli tässä.

Haaste tuli kuin tilauksesta. Olen nyt puoli vuotta hiihtänyt paikasta toiseen samoissa harmaissa kollareissa. Ja ne imetystopit. Yök. Päätin että nyt kun näitä halveksumiani vaatekappaleita tulee pyykissä vastaan, niin päästän ne autuammille metsästysmaille. Eli imetysvaatteiden osalta varmaankin lattiarievuiksi tai lumppukeräykseen. 

Mutta takaisin haasteeseen. Tehtävänä oli selvittää oma vartalotyyppi ja puhua itsestään kauniisti ja arvostaen. Ja sitten tietty ommella jotakin ihan vaan itselle. 

Olen näitä vartalotyyppiasioita pohtinut eri vinkkeleistä opiskeluaikoina, jolloin olin selvä X-tyyppi. Nyt synnytyksen jälkeen olen mittaustavasta riippuen, joko X tai O. Edestä X, sivulta katsottuna O. Päädyin mekkoon, joka on vartalonmyötäinen ja edessä on armoa antavia laskostuksia. Ja katsokaa! Mutsilla on sittenkin vyötärö siellä jossain!



Kieltämättä houkutus pukea päälle kaapumaisia, muodottomia tunikoita on ollut suuri kun oma vartalo tuntuu lähinnä isolta, tyhjältä lapaselta. Nyt kun raskauskilot alkaa olla historiaa, ei lapasfiilis ole helpottanut, mutta vähemmän kaapumaisten vaatteiden alta kuoriutuukin ihana, upea nainen, uusilla kurveilla. Raskausajan muokkaamalla muumilla on nykyään myös oikein säpäkät sääret, joita ei ole mitään syytä peitellä. 



Mietin aiemmin että en vielä viitsi ostaa tai tehdä itselleni mitään (paitsi niitä muumillekin sopivia vaatteita), koska mitä jos laihtuu. Nyt päätin että jos (ja kun!) niin käy, niin ilolla pienennän vaatteita sen mukaan. Nyt on kuitenkin syytä unohtaa kulahtaneet möykkyvaatteet ja iloita nykyisistä kurveista. 



Mekko on tehty SK 5-6/2015 lehdestä löytyvällä kaavalla ja kangas on ihanaa Noshin tähtiflameeta. Ihastuin tähän materiaaliin täysin, ja kävin jo kuolaamassa Noshin kaupassa josko tästä löytyisi muita värejä. 


Valmistusprosessi meinasi olla täysi katastrofi, joka alkoi kun univajeisena piirtelin hämärässä jokseenkin monimutkaisia kaavoja ja onnistuin leikkaamaan palat kankaasta väärinpäin ja väärään langansuuntaan. Onneksi leikkasin kaikki palat väärin, joten malli eroaa alkuperäisestä vain siinä että drapeeraukset lähtevätkin toiselta puolelta kuin oli tarkoitus. Kasaus oli yhtä palapelihelvettiä ja kun onnistuin tekemään saumurilla kankaaseen reiän, paikkasin kangasta reiän vierestä. 

Siis mitä ihmettä?! Paikkasin ehjää kangasta? Siinä vaiheessa olisi ehkä pitänyt mennä nukkumaan. 

Vaikeuksista huolimatta, tästä tuli oikein kiva. Jos jotain muuttaisin, niin jättäisin tästä nuo turhat poikkisaumat pois ja antaisin kankaan laskeutua ihan sellaisenaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti